Sunnuntai 24.3

Mielettömän ihana keväinen sää, mutta tämä äiti ei jaksanut ulos ennenkuin mies melkein pakotti. Imuria yritin heilutella, mutta en jaksanut kuin huoneen kerrallaan. Olkkarin jälkeen istahdin lattialle väsyneenä ja itkin. Kertakaikkiaan voimat pois....Jumppakin jäi väliin.

Mies yritti korjata pyykkikonetta. Kamalasti tulikin moskaa sen sisältä, mutta eipä tuo auttanut. Hajalla mikä hajalla. Katottiin valmiiksi Gigantin nettisivuilta minkä mies hakee huomenna.

Makoilin olkkarin lattialla jossakin välissä, ja yhtäkkiä tunsin pirpanan pienen potkun. Kyllä, ihan varmasti se oli potku. Tuntuu että olen enemmän innoissani tästä vauvasta, kun tiedän mitä on tulossa. Ensimmäinen oli toki hieno yllätys ja erittäin odotettu, mutta kaikki oli niin uutta ja jännää.

Sanoin miehelle, että voisin lopettaa syömisen kokonaan. Niin vähän tekee mieli mitään. Söin äsken väkisin pikkupizzan, ja minusta se maistui ihan pilaantuneelle. Ei miehen mielestä. Ai niin, yksi mieliteko mulla on, ja laitoin jo isännän ostamaan kaupasta sitä mulle. Vauvan piltti-luumusosetta. Kerrassaan hyvää. Sen tuoksukin on jotain taivaallista. Tyttö katsoo ihmeissään vieressä, kun äiti syö ahneesti hänen ruokaa.

Söin tänään yhden suklaamunan, mutta se oli virhe. Huono olohan siitä tuli.

Että tällasta tänään tänne.